Friday, June 29, 2012

traffic?

So i've been struggling with my webshop for the past two weeks. I had a really rough time getting it indexed. Sometimes little things can be really difficult... anyways, got it done, and remembered i have my blog under surveillance, too. So i looked at the stats for the first time ever, and saw i've had twenty-seven thousand hits.

27 000

That's a big number. Makes me wonder why i only have three readers :D

Anyways. That got me thinking about publicity. They say all publicity is good publicity. I don't nessessarily agree. I mean, sure, i could get my tits out and get a whole bunch of hits, but would that do me good, as an author and designer?
Well, duh, no.
So i won't get my tits out. Instead, i'll share not-so-interesting events about my everyday life. Business as usual, that is.

I've found writing a bit challenging lately. I've been working on a book since February, and it now seems nearly done. It's been a struggle from 10K up, i've really had to force the story out, and that's usually a bad sign. So about a week ago, i admitted to myself that it may not be such a good book after all. I put it down, and opened the door into my mind.

I like how Steve'O put it: there's the conscious mind, and then there's the factory below, the unconsious mind where stories are born. The whole thing's written down in Misery, read it, it's a very good book. Despite the fact it has a few loopholes in it. Anyways, opened the door, and got caught up with this image that's been bugging me for a while now. An image of a girl standing on a wall, high up, wind tearing at the remains of her clothing, and she's holding four chains in her hands, and at the end of each chain, a black dragon flies, tearing and pulling to break free.

It's a very compelling image for me, and now the story behind it is ready to reveal itself. Unlike with the book i just put down, this one is desperate to take me with. This one struggles and screams, and i can't wait to see where it takes me. For me, writing fantasy is an escape, a release from the pain of living, like they said in Interview with the Vampire. It's a holiday, so to speak, a window into another world. I wish i could just walk through the little hole in the paper, instead of just looking through it, writing down what i see.

I know i should give you a pictures as well, but i don't have anything nice on hubby's laptop, and we've almost used up our internet-quota for the month, so i don't dare google. I'll make it up to you next time. And until then, look at the pretty things @ my shop /ad

Translation 

Ni oon nyt tässä tuskaillut tuon miun verkkokaupan kanssa. Oli työn ja tuskan takana saada se indeksoiduksi, ja sit kun onnistuin, muistin, että oonhan miä tosiaan pistänyt blöginkin tilastoitumaan. Vilkaisin sit, ja kiskaisin aamukahvit väärään kurkkuun.

27 000 kävijää. Iaiks. Hirveä määrä porukkaa, ja silti miulla on vain kolme lukijaa.

Ni aloin sit miettiä julkisuutta. Onko se kaikki hyvästä niinku väitetään? Enoo ihan sitä mieltä sit kuitenkaan. Tissit näyttämällä saisi vielä lisää kävijöitä, mutta minoon kirjailija ja suunnittelija, enkä tavanhoro. Ni lällällää, saatte jatkossakin epäkiinnostavuuksia miun arkisesta elämästä.

Ni on ollut kirjoittamisen kanssa vähän tukalaa. Miulla on helmikuusta asti ollut uusi lapsi työn alla, ja nyt se alkoi näyttää melko valmiilta. Koska ei kiinnostanut sit tipan vertaa alkaa käydä sitä läpi, pistin sen huilaamaan ja avasin sen oven, jonka takana tarinat syntyvät. Sen oven josta kerrotaan Stephen Kingin Piinassa, kantsii lukea, son kiva. Oven takaa löytyi kuva, joka miua on kiusannut jo pidemmän aikaa. Nyt sen kuvan takana piilotellut tarina on valmis syntymään, ja voi pojat, että miulla on ollut viikon verran taas kivaa. Fantsua on mukava kirjoittaa; son vähän niinku pakotie todellisuudesta, lomaa kaikesta kurjasta ninku siivouksesta ja paperihommista. Joskus tuntuu, että olisi kiva vain astella tarinaan ja pistää ovi kiinni perässään sen sijaan että kirjoittaa ylös mitä näkee paperin reiästä. No, onhan se näinkin ihan ok :_

Lupaan pyhästi laittaa seuraavalla kerralla kuvia. Vaikka tukkakuvia, katsoin hyväksi leikata sen taas. Koetan kasvattaa oman värin takaisin, ni tuntuu että tukka lyhenee vain koko ajan. Oon vähän kärsimätön =)

Monday, June 18, 2012

Tartan

On Saturday, after a long, hard week in the office, i needed a break. So i made husband take me out.
The sun was out, too, so i ventured out bare legged for the first time this summer.

Bars are quite few around here. There's five choices within a 30 km radius. We picked the one we don't usually go to. Which didn't really matter, beer costs the same in every bar, and all of them were deserted at seven o'clock on a Saturday night.
I wore a tartan corset top i'd just finished. It had sat in the cupboard since autumn, and on Friday, after finishing three steel-boned prisons for HWDesings, i pulled it out, altered it a bit, and finished it. I used plastic bones, just because they're lighter than steel bones, hence, a bit cooler in the summer. I haven't noticed the bending-problem either. Of course, plastic bones take on a bit of shape, but i straighten them out after every wear, and, if necessary, leave the corset under a stack on books to even itself out. Works fine.
The tartan top i paired with a basic long skirt, and a fishnet top. No socks, bare legged, under a skirt. My idea of bravery... my feet were tired, too, so i wore ballerinas.


Through red lenses, the world looks really strange. And after half an hour, you get a headache. Not recommended.
The purse is a freebie from Yves Rocher, a million years old, but ok for carrying stuff around in.

The bar was empty, so i climbed on a bench, and made husband take a few pictures. And then we ran into the same old problem... Ever tried taking pictures of a will o' the wisp? That's what filming me is like.

 Skirt, corset, fishnet top: handmade
Shoes: Ellos outlet

This is the only usable one. To stop and pose is a foreign concept when you have the attention span of a oo, something shiny! This is why you don't see many outfit pisc here. They never turn out pretty, it's just me doing something silly in a pretty dress.
I should probably just start putting the clothes on Berta...

Just to prove my point, here's two not-so-usable shots.


Hey, a car went by! Is it someone we know? Would he like to come have drinks with us? 

Yikes, someone's coming and i'm standing on a bench! Quick! Hide! 

So that's me. Very sophisticated and composed. *sigh*

Translation 

Oli lauantaina "rankan työviikon" jälkeen sen verti lomaa kaipaava olo, että pakotin miehen viemään miun ihmisten ilmoille. Käytiin terdellä ekaa kertaa tänä kesänä. Olin niin urhea, etten laittanut sukkia. Ei palellut.
Päällähän oli skottiruutuinen korsettitoppi. Sain sen perjantaina valmiiksi. Käytin tähän rigilenauhaa, ihan vain siksi kun son kevyempää kuin metalliluu ja siksi kesällä "vähän" mukavampi valinta. Väittävät että muoviluut taipuvat, mutta enpähän miä oo tuommoosta huomannut. Toki ne käytössä muotoa ottavat, mutta ongelma ratkeaa, kun taivuttelee luut suoriksi joka käytön jälkeen, ja pistää korsetin tarvittaessa painoon kirjapinon alle. Helppo homma.
Skottiruutujen  kaverina oli verkkopaita sekä simppeli musta hame. Koska ei ollut yhtään piikkariolo, pistin kiinantossut. Ja punaiset klasit. Tuli vähän huono olo puolen tunnin jälkeen, joten lasit menivät laukkuun miettimään, josko hippisisko tahtoisi ne.
Otettiin kuviakin sit, kun baari oli ihan tyhjä, ja taas havaittiin, miten vaikia miusta on saada edustavaa kuvaa. Poseeraamaan pysähtyminen on ihan out of the question, kun koko ajan tapahtuu niin paljon kaikkea kiinnostavaa. Ni kattokaa nyt, tämän takia miulla on noita asukuvia vähän köyhänlaisesti :D

Tämmöstä miä taas täällä. Ajattelin maanantain ratoksi pakoilla vastuuta, ja askarrella mustavalkoisen, kirjaillun, käännettävän mekon puuvillanjämistä. Se ilmestynee muutaman päivän sisällä miun ihanaan kauppaan.
... pitäis kyllä siivota ja käydä kaupassa ja tehdä kaakkupohja kun huomenna lupasin keittää synttärikahvit mutta kun se ompelu on niin kivaa...

Thursday, June 14, 2012

Heather Wielding Designs

As you may recall, i've been in the progress of putting up shop, so to speak. Well, today i finally managed to get my web store up and running.

It's not entirely ready yet, i need to add measurements for clothing, and wicked graphics and more pics and more pruducts, but you can order if you see something you like.
Hope you do :)

My goal is simply to make pretty things for pretty girls. Things to make your everyday life a feel a bit more glamorous. A bit more sparkly.
I will be talking about this a lot in the future: i'm not only a writer, i'm a designer, a clothes freak, a trashionista, if you will. Most of what you see in my store is made from recycled materials. I buy most of my fabrics at flea markets, and i use clothes as materials as well. You'd be surprised at what you can find at flea markets... D-rings, yarn, fabrics that have laid in cupboards for five years untouched, unspoiled, clothes that have never been used... it's a treasury, and i try to make the best of it.

I, as a designer, am concerned about the environment. That's why i take advantage of what others don't need, and turn it into something beautiful.

I've always had a need to create. I can't live without making pretty things. And since my own closet is overflowing, it's time to create for others.
For You.

Visit me @ www.heatherwielding.com

Transalation

Sain tänään vihdoin ja viimein, pitkällisen tuskailun ja tekemisen jälkeen, avattua ihan ikioman verkkokaupan. Oon siis täyspäiväinen yrittäjä. Verkkokauppa ei oo vielä ulkoasullisesti ihan valmis, tulossa on kivaa graffaa (kunhan kerkeän, pääpaino on tekemisessä kuitennii) ja mitatkin puuttuu monesta vaatteesta. Kaupasta löydät yksittäiskappaleita  pääaosin kierrätysmateriaaleista valmistettuina, sekä miu kirjat.

Tästä varmaan tulen puhumaan paljonkin tulevaisuudessa, kun kirjailemisen (hih, kästyövitsi) lisäksi oon suunnitelija ja ompelija.
Päämääränä vaatesuunnittelussa ja -ompelussa miulla on tehdä kauniita asioita kauniille tytöille. Jokainen nainenhan tarvitsee arkeensa vähän lisää kimallusta <3
Materiaaleina käytän hyvin paljon kirppareilta löytyneitä juttuja. Sieltä löytyy vaikka mitä: d-renkaita, käyttämättömiä kankaita, käyttämättömiä vaatteita joista voi tehdä uutta kaunista. Olisi synti jättää moinen aarreaitta käyttämättä.
Ni toivottavasti Sinäkin löydät jotain ihanaa.
Ja teenhän miä tilauksestakin, tietenkin. Ihan vain Sinua varten. 

Saturday, June 2, 2012

Eläinpuisto-zoo 2012

The weather was nice a few weeks ago, before it started raining again, so we took the opportunity to go to the zoo. Ähtäri-zoo, that is. I really like that place, i'd go once a week if i had the time.

It was sunny, but a bit chilly. I chose to wear a pullover. Of sorts. I can't grasp the correct word. Anyways, it's a knitted top with a turtleneck, and the sleeves have a slit and lacing up to elbows. It's one of my favourites, and in the winter, i wear it at least once a week. I paired it with a long skirt and a simple blazer. Since my hands develop a rash when exposed to cold air, i wear gloves until summer really starts. These ones are from UFF. They're made of thin fabric, so they're really good in the spring.
I wanted to wear heels, but remembered in time that going to the zoo means walking 4 kilometres on uneven ground. So i wore my grotesk walking shoes instead of stilettos.
As you can see, it was really bright.

top: second hand (KappAhl), skirt: handmade, blazer: second hand (H&M), shoes: UFF

The landscape behind me is a perfect example of Finnish countryside: trees and bushes and lakes and more trees, and occasionally, a rock. A few years ago, it all seemed quite distressing, and i couldn't see myself living in the countryside. Now, after an entire year, i wouldn't return to the city. It's funny how opinions change in such a short time :)

There were animals, too. Some were big, some were small, some were courting and some had babies. And since the day wasn't too warm, my favourite animal was almost awake.


Snow Leopard @ Ähtärin Eläinpuisto
photo by Jussi Syrjälä


Kitteh <3
I've never seen the snow leopard actually move. Every time i've gone to see them, they've been asleep, or saving energy, or just lying about. This time, the cat yawned. And got ticked off by something, and walked around for a bit. As funny as it sounds, i'm a bit jealous of their tails...

To my disappointment, the lynx were all asleep. Nothing interesting happening over there, though i did stand a long while outside the cage, thinking how nice it would be to scratch a lynx.
I really like cats. Lately, our neighbours' cats have started to come over and say hi. That's really really nice, since i can't have one of my own. Damn allergies...

 The wolverines had babies. Husband didn't manage to get a clear shot of the offspring, but he did get one with an adult posing it's tail off.

Wolverine @ Ähtärin Eläinpuisto 
photo by Jussi Syrjälä 

The wolverine is one of the large beasts living in Finland. An interesting animal, and quite well misunderstood. They're playful, and obviously kind parents. And then again, most animals are, we just don't often get to witness it.

In the owl house, courting was in progress.

Ural Owl @ Ähtärin Eläinpuisto
photo by Jussi Syrjälä


He was bringing her offerings of dead mice, she wasn't interested. Poor guy, such effort for a cold hearted woman. I think ural owls live quite close to us. I've heard them singing late at night, filling the darkness with eerie song.
Could be some other owl as well, i'm not that good with telling birds apart.

The main attraction of the zoo is the bears. This year, they had babies. Two little ones.

Bear Cubs @ Ähtärin Eläinpuisto 
photo by Jussi Syrjälä 

I'm not that into bears. They're a bit scarey, especially since they run around outside. It's still a bit unusual to run into a bear in the wild, but not entirely uncommon. Husband saw one last summer, a mother with three babies. He said it was a wonderful experience. I probably would have ran off screaming had i been there... Anyways, the cubs were kinda cute. But i did like kittehs better.

Translation 

Käytiin Ähtärin eläinpuistossa tuona päivänä muutamana ennenkuin alkoi sataa vettä. Oli niin soma levähdyspaikka siinä puolivälin tuntumassa, että piti vallan pysähtyä poseeraamaan. Asuksi valikoitui kylmän päivän ansiosta ohut neule, itseommeltu hame sekä H&Mn vakosamettijakku. Olisi tehnyt mieli pistää korkkarit, mutta järki tuli sit väliin ja muistutti pitkästä kävelystä sekä kivikkoisesta maasta. Jalassa siis groteskit kävelykengät, arvatenkin lapsimallia. Kuinka noloa, vaan joskus on paree valita mukavuus ennen muotia.

Ähtärissä oli taas kivaa. Koska oli vähän viileämpi, oli miun suosikkielukka, lumileopardi, kerrankin virkeä ja miltei aktiivinen. Ensin haukoteltiin ja heilauteltiin kadehdittavan komeaa häntää, ja sitten jaloiteltiin ärtyneen oloisesti. Ihana katti, teki mieli rapsuttaa. Samoin ilvesaitauksen kohdalla piti melkein etsiä eläinhoitajaa jotta saisi kinua luvan silittää.
... mitä ei siis oikeasti saa tehdä, mutta ainahan sitä saa unelmoida.

Ahmoilla oli pentuja, samoin karhuilla. Minen oo karhuista koskaan oikein sillai tykännyt, non vähän pelottavia, varsinnii kun tietää että täälläpäin moisia hirmuisia petoja kirmailee pitkin pusikoita vallan hirmuisesti. Ukko näkikin karhun viime kesänä, emon kolmen pienen kanssa. Sanoi että oli mahtava kokemus, mutta miua kyllä olisi pelottanut.

Viirupöllöjäkin täälläpäin taitaa olla, tai ainakin jotain pöllöjä. Ne laulelevat iltaisin kun käy ::smoke. Ähtärin pöllöillä oli kosiskeluhommat kesken. Säälitti urospöllöä kun se raahasi emännälle hiiren toisensa jälkeen, eikä yhtään lämpöä herunut.

So. That's all for today. I'll see you again someday soon <3